Jossakin käy vanha jääkaappi - Hietamies, Laila M. R.

. .

Résumé :
Laila Hietamies on lappeenrantalainen runoilija ja kuvantekij?. Jossakin k?y vanha j??kaappi on h?nen nelj?s koko- elmansa. Tammikuun vihre?t niityt (2014) ja Kaupan kupeessa viluiset varikset(2019) on julkaistu nimimerkill? Sara Sand, Naapuri soittaa haravaa (2022) nimell? Laila M.R. Hietamies. Hietamies maalailee sanoilla ja kirjoittaa runoja kaikille aisteille. Talvella maa on kuorrutettu j??tyneell? vedell? Lumi on suuri illuusio jonka p??ll? voi mukavasti hiiht??

Biographie:
Olen 67-vuotias lappeenrantalainen. 60 vuotta t?ytetty?ni tein kaksi runokirjaa omakustanteena. Ensimm?inen on nimelt??n Tammikuun vihre?t niityt ja toinen Kaupan kupeessa viluiset varikset. Olen k?ytt?nyt salanime? Sara Sand, sill? oikea nimeni on sattumoisin Laila Hietamies. Huomasin t?ss? ?skett?in, ett? Sara Sand- niminen ruotsalainen kirjailija on ollut olemassa, joten aloin kirjoittaa omalla nimell?ni kuitenkin lis?ten toisten nimieni alkukirjaimet. Aloin kirjoittaa runoja kes?ll? 1975 ja l?hetin aikamoisen nivaskan Nuoren Voiman liiton kilpailuun. En p??ssyt palkintosijoille, mutta sain kunniamaininnan. Siihen n?hden, ett? ne olivat ensimm?isi?ni, lopputulos ei ollut hassumpi. Jokin ovi minussa kuitenkin meni lukkoon, enk? pystynyt vuosiin kirjoittamaan, en ainakaan runoja. Vasta 1980-luvulla niit? alkoi taas ilmaantua. Monet runoni ovat olleet akvarelleja sanoilla ja useinkin saaneet innoituksensa luonnonilmi?ist?. :-) Niihin on hiljalleen tullut enemm?n ihmist?, luontoa unohtamatta. Joissakin olen p??st?nyt huumorinkukkani todella kukkimaan. Ensimm?isess? kirjassa on varsinainen arkiruno: ? T?n??n en juo saappaasta samppanjaa, maistelen el?m?n makaronilaatikkoa. Iltalehdess? on juttu Nyk?sen viime toilauksista, l?hikaupassa jauheliha tarjouksessa. Runoni vetoavat kaikkiin aisteihin ja joku on n?hnyt niiss? my?s elokuvallisuutta, mik? ei ole ihme, sill? teen my?s kuvia. Olen aina itse maalannut kansikuvat....

Sommaire:
Olen 67-vuotias lappeenrantalainen. 60 vuotta t?ytetty?ni tein kaksi runokirjaa omakustanteena. Ensimm?inen on nimelt??n Tammikuun vihre?t niityt ja toinen Kaupan kupeessa viluiset varikset. Olen k?ytt?nyt salanime? Sara Sand, sill? oikea nimeni on sattumoisin Laila Hietamies. Huomasin t?ss? ?skett?in, ett? Sara Sand- niminen ruotsalainen kirjailija on ollut olemassa, joten aloin kirjoittaa omalla nimell?ni kuitenkin lis?ten toisten nimieni alkukirjaimet. Aloin kirjoittaa runoja kes?ll? 1975 ja l?hetin aikamoisen nivaskan Nuoren Voiman liiton kilpailuun. En p??ssyt palkintosijoille, mutta sain kunniamaininnan. Siihen n?hden, ett? ne olivat ensimm?isi?ni, lopputulos ei ollut hassumpi. Jokin ovi minussa kuitenkin meni lukkoon, enk? pystynyt vuosiin kirjoittamaan, en ainakaan runoja. Vasta 1980-luvulla niit? alkoi taas ilmaantua. Monet runoni ovat olleet akvarelleja sanoilla ja useinkin saaneet innoituksensa luonnonilmi?ist?. :-) Niihin on hiljalleen tullut enemm?n ihmist?, luontoa unohtamatta. Joissakin olen p??st?nyt huumorinkukkani todella kukkimaan. Ensimm?isess? kirjassa on varsinainen arkiruno: ? T?n??n en juo saappaasta samppanjaa, maistelen el?m?n makaronilaatikkoa. Iltalehdess? on juttu Nyk?sen viime toilauksista, l?hikaupassa jauheliha tarjouksessa. Runoni vetoavat kaikkiin aisteihin ja joku on n?hnyt niiss? my?s elokuvallisuutta, mik? ei ole ihme, sill? teen my?s kuvia. Olen aina itse maalannut kansikuvat....